maanantai 12. tammikuuta 2009

BOKU WA HOMO JANAAAIII !

(=^▽^=)ノ OHAYO !

Voi kun olisin tänään voinut jäädä lahnaamaan sänkyyn. Näin yöllä unta, että olin Riihikoskella ja nukuin meidän porukoiden sängyssä (??). Sitten ku herätyskello alko piippaamaan niin käänsin vaan kylkeä, ajatellen "ah, äiti on lähössä töihin. kyl toi kello tosta kohta hiljenee." Ei se sitten hiljentynytkään ja sitten iski karu totuus päin naamaa; olen Loimaalla ja pitäisi lähteä töihin.

Myöhästyin töistakin pikkaisen koska en meinannu päästä etenemään ollenkaan kävellessä kohti töitä. Manailin kaverillekkin kännykän välityksellä "ihan ku piru ois tullu ja jäädyttäny nää tiet ihan vaan mua koetellakseen". Tajusin vasta myöhemmin, ettei Saatana taida kuitenkaan olla ihan kylmä äijä, että se tietkin jäädyttäis. Kaipa täytyy vaan suostua vaihtoehtoon, että nyt on talvi ja suojakeli hyökkää päälle.

Ah, viikonloppu oli jotain aivannnnnn mahtavaa. En oo nauranu pitkään aikaan näin paljon. Emma tosiaan saapu Äänekoskelta tänne Loimaan suuntaan (ensin hieman feilailtuaan bussien ja junien kanssa). Lauantaina mentiin Miian ja Even sekä Emman kanssa Ataan syöpöttelemään. En kyl jaksanu syödä kaikkea....ja sain kans kuulla siitä ja Afrikan nälänhädässä kärsivistä lapsista. Myöhemmin illalla tuijotettiin Even kanssa tarkkaan kun Emma silppoi Miian korvia (aka teki uusia reikiä). Molemmat huutaa vaan "hyyiii aaaaa verta yök toi näyttää kipeeltä hyyii" eikä annettu Miian ees katsoa peilistä et se ois ite nähny sen kaiken veren ynnä muun mille huudettiin Even kanssa. Olemme julmia, bohahahaa. Ainiin, tulevaisuus selkis kanssa ! Ei musta mitään UTtä tule, vaan kukkakauppias ! Emma ja Miia lävistelee ja tatuoi ihmisiä, me Even kanssa kaupitellaan niille kaktuksia kotiin vietäväksi ettei äidit ja isit suuttuisi niin paljon uusista bodymodificationeista. Pettämätön suunnitelma. Ainakin melkeen. (u___u;)

Lauantai-ilta päättyi minun ja Emman pienissä sievissä riehumiseen. Edelleenkin jonkun pitäisi ottaa multa kännykkä pois jos oon juonut ees vähän...laskuhumalan tultua meinaan alkaa angstituttaa joka ikinen viesti mikä on lähteny eteenpäin alkoholin humistellessa pääkopassa.

Mulla on yks tosi huono tapa. Ainakin ite pidän sitä tooodella huonona. Aina iltasin kun meen nukkumaan, tulee ajateltua asioita. En nukahda koskaan ihan heti, joskus voi mennä monta tuntia ennen ku nukahdan. Onneksi se yleensä jää siihen puoleen tuntiin... Noh, väsyneenä varsinkin kuitenkin ajatukset lähtevät laukkaamaan pitkin aivokoppaa ja sitten kenelläkään ei ole hauskaa. Ihan arkisistakin asioista paisutan kamalan ongelman itselleni. Yksi viikonloppu olin menossa Turkuun katsomaan kavereita ja sitä edeltävänä iltana aloin miettiä asiaa. Lopputuloksena oli se, että olin jo kännykkä kädessä yöllä melkein lähettämässä viestiä kavereille etten ole tulossa koska koko Turkuun meno alkoi pelottaa aivan järjettömästi. Joskus ajatukset eivät kuitenkaan mene ihan noin ahdistaviksi ja kurkkua puristaviksi. Silloin tällöin alan ajatella ihan liiankin syvällisiä juttuja. Kuten eilen illalla. Jonkun aikaa oon miettiny vaihtoehtoa; entä jos jokasella ihmisellä on oma maailma? Toinen ihminen näkee maailman harmaana, toinen taas oikein mahdollisuuksia pursuavana ja värikkäänä. Aina ihmiset näkee maailman eri tavoilla joten miksei samantien jokaisella olisi omaa maailmaa? Niiden välillä olisi vain jonkinlainen...linkki, jotta ihmiset voi kuitenkin kommunikoida toistensa kanssa. Et esimerkiksi voisi sanoa "olet maailman hauskin ihminen" vaan "olet maailmaNI hauskin ihminen". Hieman sekavaa...no mutta, ajatukset on sekavia. Sitten tuli mieleen eräs toinen asia; ihmiset puhuvat aina tosi rakkauden yhdistävän ihmisiä. Voisiko olla mahdollista, että jos löydät tuon "oikean" niin teidän maailmanne yhdistyvät yhdeksi maailmaksi? Se voisi ymmärtää miksi pitkäänkin toisiaan rakastavat ihmiset ymmärtävät toistensa ajatuksia niin paljon. Erot voisivat johtua taas siitä, ettei maailmat suostuisi yhdistymään koska se toinen ei ole se "oikea". Harvinaisen tönkkö ja hullu ajatus, nyt kun jälkeenpäin miettii.

UUSI PAKKOMIELLE! Oon löytänyt doramien ihanuuden taas pitkästä aikaa. En tiedä miksi ees pidin noin puolen vuoden tauon niiden katsomisessa. Puoli vuotta sitten itkin silmiä päästäni katsellessani Why Why Loven tai vaikka Devil Beside Youn suhdekiemuroita ja ihania näyttelijöitä. Emman alkaessa selittämään minulle doramista pääni aivan kuin havahtui todellisuuteen. "Miksi helvetissä en oo pitkään aikaan kattellu mitään?" Ja nyt se alkoi taas...itken ja katson sydämet silmissä tietokoneen näyttöä ilta toisensa jälkeen. Tällä hetkellä katselun alla on Hana Kimi. NAH! Olen aivan koukussa. Mikään ei voi repiä minua irti siitä.


By the way, ostin eilen Simple Planin keikkapaidan. Itse en saanut sitä ostettua keikalta 29.10.2008, mutta NYT minulla on se kyseinen paita. ♥ Ja paidoista tuli mieleen...toisinaan minua itkettää ajatus etten ole mies. Miten ihania vaatteita voisin käyttää. Miksei ne miehen roikaleet YMMÄRRÄ kuinka hienoja vaatteita niille on tarjolla kaupat väärällään ?? Tyylitajuttomat pällit, raauuuh ! Oikeastaan minua itkettää enemmänkin ajatus siitä ettei itselläni ole sellaista kroppaa, etten voi valita aina täysin moodin mukaan "olenko tänään tyttömäinen vai täys äijä?" Kyllähän nytkin heittelehdin näiden kahden välillä puketumisen kanssa, mutta en kuitenkaan niin paljon kuin haluaisin. Voi itkuparkupotku. (T^T)

Loppukevennykseksi kuva aivan MIELETTÖMÄN suloisesta japskitytöstä. Olen aivan myyty; puspus. ♥ Ba-baaii ja sillei, aavikkokettu kuittaa ! (ノ>З<)ノ

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

あなたのコメントをありがとう!